Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 9. tammikuuta 2012

Pekka Ervast: VUORISAARNA

Kirjan esittelyä

Pekka Ervast syvällisenä kokijana, tutkijana ja tietäjänä on keskittänyt opetuksensa kreikankielestä suomentamaansa ja selkeän seikkaperäisesti avaamaansa Jeesuksen vuorisaarnaan.  Tuo kirja, ”Vuorisaarna, Jeesuksen hyvä sanoma totuudenetsijöille”, jota on totuudenetsijöiden keskuudessa luonnehdittu Kristus-johtoisen elämänymmärryksen  ja maailmanuskonnon kulmakiveksi,  ilmestyi vuonna 1925 sisältäen Matteuksen evankeliumin V, VI ja VII lukujen käännöksen sekä Jeesuksen sanojen merkitystä ja tarkoitusta avaavan kommentaario-osan,  jossa toistuvat samat otsikot kuin Vuorisaarna-osassa. Dialogisen keskustelun muotoon rakennetussa kommentaariossa on perusteltu käännöksen sanavalintoja ja selvitetty Jeesuksen vuorisaarnassaan antamien opetusten sisältöä.
Jeesuksen opetuksethan jakautuvat vuorisaarnassa neljään toisiaan täydentävään osaan: vertaukset, autuuden julistukset, vuorisaarnan käskyt ja Isämeidän rukous. Tiedetään, että kansalle Jeesus selvitti elämänymmärrystään vertausten avulla, ja läheisemmille opetuslapsilleen hän puhui avoimemmin, suoremmin, elämän ja taivasten valtakunnan salaisuuksista. Voikin ajatella niin, että Jeesuksen vuorisaarna oli luonteeltaan sekä esoteerinen että eksoteerinen. Niin kuin Ervastin esityskin, mutta hänen tehtävänään ja mahdollisuutenaan oli ilmeisesti saattaa julkisemmaksi ja näkyvämmäksi myös esoteerista puolta. Päätellen siitä, kuinka luontevasti, tajunnallisesti, hän Vuorisaarna-kirjansa kommentaario-osassa nostaa esiin Jeesuksen opetusten syvyyden ja korkeuden. Niin, että lukija kirjan opettajaan ja hänen keskustelukumppaniinsa samaistuen voi kokea suurta aarteiden löytämisen iloa havaitessaan vuorisaarnan käskyjen viisauden ja käytännönläheisyyden.  Ja todetessaan niiden olevan ajattomia, ikuisuudesta lähtöisin olevia ja ikuisuuteen palautuvia.

Vuorisaarnan ja koko Jeesuksen opin ydinhän on, ettei pahalla pahaa, vaan paha tulee pyrkiä voittamaan hyvällä.  Pahan vastustamattomuus ei merkitse sisäistä eikä ulkoista toimettomuutta,  vaan aktiivisuutta hyvässä, syvästi inhimmillistä  ja luovaa elämänasennetta, ja itse elämää, joka sinänsä on ja johon aina sisältyy myös moninaista henkistä työtä.  
Vuorisaarnaa kutsutaan maailman kirjallisuuden kirkkaimmaksi helmeksi, mitä se epäilemättä onkin.  Ja se helmi hioutuu myös peiliksi, voimaa antavaksi kuvastimeksi, mitä enemmän sen sisältämiä ohjeita ja opetuksia aletaan seurata ihmiskunnassa. Monet totuuden etsijät  käsittävät Jeesuksen vuorisaarnan varsinaisen kristinuskon selkärangaksi ja mittapuuksi, jonka valossa paljastuu todellisuus.  On myös ilmaistu niin, että Jeesus viitoittaa tien, jota seuraamalla ihminen valmistuu vastaanottamaan itsessään Kristuksen eli löytämään itsestään olemuspuolen, joka on lähtöisin Jumalasta. Tienviittoina ovat Jeesuksen elämänohjeet, jotka Pekka Ervast kiteytti viiteen käskyyn ja ne kuuluvat: älä suutu, älä ajatuksissasikaan ole epäpuhdas, älä vanno, älä ole pahaa vastaan, älä sodi, vaan rakasta kaikkia ihmisiä. Tuon tien löytäminen tai valitseminen merkitsee, että ihminen asettuu aina ja kaikessa elämän puolelle suhteessa ympäröiviin voimiin,  myös negatiivisiin, muuttamalla niiden suunnan rakentavaksi toteuttamalla vuorisaarnan käskyjen myönteisiä puolia. Sitä myötä hän puhdistuu sisäisesti ja hänessä alkaa uusi elämä, samalla kun hänen olosuhteensa vähitellen muuttuvat.    

Ervastin työtoveri ja oppilas kirjailija  J.R Hannula, joka on tunnistanut Pekka Ervastin kosmisena opettajana on sanonut  Vuorisaarna-kirjan merkityksestä mm. seuraavaa:
”Itse suomennos selityksineen on tehty sellaisella tarkkuudella ja asiantuntemuksella, että se suorastaan hivelee meidän vaistomaista vaativaisuuttamme, ja johon tehtävään kykenee vain sellainen henkilö, jolla on sekä nerollinen kielitaito että syvä henkinen kokemus. Pekka Ervast on tällä suomennoksellaan ja selityksillään entistä korkeammalle kohottanut Vuorisaarnan siveellistä tasoa, ja taiteellisella herkkyydellä toimitettu Vuorisaarna tuottaa meille nyt jo iloa vastaisuudessa nousevasta Suomen kansan kiitollisuudesta suurta hengellistä työntekijäänsä ja uranuurtajaansa kohtaan.”




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti