Ervast kertoo, että Vishnu Puraanassa, vanhassa intialaisessa kirjassa , on ennustus tulevasta ajasta - ei meidän päiviimme verraten tulevasta, mutta siihen verraten, jolloin se kirjoitettiin. Hindulaisten omien tietojen mukaan tuo ennustus on ainakin 5000 vuoden takaa. Tuolloin elettiin Dvaapara Jugaa, kaikkiaan hyväksi tiedettyä aikaa. Ajanjaksoa, jota ennustus koskee sanotaan Kali Jugaksi, rauta-ajaksi tai mustaksi aikakaudeksi, ja sen ajatellaan jatkuneen 1800-luvun loppupuolelle saakka. Sen sisällöstä P.E. toteaa tähän tapaan: Omaisuus määrää ihmisarvon, ja rikkaus ainoa antaumuksen herättäjä. Petollisuus ja epärehellisyys on ainoa keino voittoon riita-asioissa sekä toimeentuloon ja menestymiseen. Ulkonaiset ominaisuudet hallitsevat ja erottelevat ihmisiä eri elämän alueilla. Oppineisuuden, viisauden tilalle asettuu röyhkeys ja uhkailu. Tuhlaavaisuus on hurskautta ja hienot vaatteet määräävät arvon. Rikasta pidetään puhtaana. Vahvin hallitsee.
Vaikka nuo arvot P.E.:n mielestä olivat yhä vallalla yhteiskunnallisissa oloissa ja sivistyksessä, niin kristikunnan profeettojen, raamatun tutkijain, erilaisten liikkeiden ja lahkojen mukaan oli käsillä tuon maailmankauden loppu, ja alkamassa uusi, valoisampi aika.
Ennustuksia oli monenlaisia, ja toisiaan lähellä olevia vuosilukujakin nostettu esiin. Ne olivat kuitenkin Ervastin mielestä epätarkkoja ja tavallaan vähemmän tärkeitä, mutta kylläkin heijastuksia asioista, jotka ovat tapahtuneet ennemmin näkymättömissä maailmoissa. Ennustamista on olemassa, hän sanoo. Tämä näkeminen tapahtuu menneisyyden ja tulevaisuuden iankaikkisuudessa. Se merkitsee, että edeltäkäsin voidaan nähdä semmoista, joka jo edeltäkäsin jossain ennen on ollut olemassa. ”Jos ei 5000 vuotta sitten, maailman olotilan ollessa toisenlainen kuin nykyään täällä Euroopassa, jossain vanhemmassa maailmassa olisi oltu samalla tasolla, niin mahdotontahan olisi nyt niin monen tuhannen vuoden päästä ennustaa mitään.” Hindulaisten laskun mukaan Kali Jugan 5000 ensimmäisen vuoden oli ennustettu päättyvän tammikuussa 1898.
Oliko siis jotain uutta odotettavissa, suuria elämänmuutoksia, mullistavia maailmantapahtumia? Ervast kysyy ja vastaa, ettei pitänyt ensijaisesti ajatella sellaista. Ensimmäinen asia oli ymmärtää, ettei uusi aika ole enää odotettavissa, vaan että se on jo tullut.
P.E. opastaa, että aikojen alkamiset ja olojen syntymiset perustuvat syklisyyden eli ajanjakson lakiin. Kaikki kehitys käy kehässä, kuten spiraalissa. Päivä, yö, vuodenajat, syntyminen, kasvu, kuolema ja uusi syntymä. Myös kansat syntyvät, elävät ja kuolevat. Kansat muodostavat heimon tai rodun. Pienemmät rodut suuremman rodun. Koko ihmiskunta elää kehässä, monessa pienessä kehässä ja kaikissa suuremmissa.
Esitelmässä Ervast avaa asioita myös havainnollisin kuvin ja vertauksin. Tässä kolmasosan mittaisessa tarkastelussa niihin vain viitataan. Kiintoisana ja osin muihinkin vertauksiinsa liittyvänä kuitenkin nyt esille ”jumalan, aurinkokuntamme logoksen ajatteleminen aurinkona sekä valkoisen valon logosenkelinä, jonka rakkaus syleilee koko aurinkokuntaa” . Ympärillä kiertää seitsemän korkeaa eriväristä pääenkeliä, joiden tehtävänä on valaista ja inspiroida ihmiskuntaa, antaen sille niitä voimia, joita se tarvitsee. Ja niiden ympärillä lukuisia enkelijoukkoja, joiden suhde pääenkeleihin on siten, että ne edustavat jonkun alemman joukon eri väriä. Nämä enkelit valaisevat eri tavoin ihmiskuntaa, ihmiskunnan ottaessa erilaisia vaikutuksia vastaan sisästä päin.
Palaten vielä aikansa ennustuksiin - niiden yhteydessä puhuttiin usein myös jumalallisesta suunnitelmasta. Ervast myöntää - Jumalalla on suunnitelma: se on täydellinen ihminen, Jumalan poika, sellainen kuin ihminen sisimmässään on. Ja kehityksen tarkoitus on saattaa tuo täydellisyys tietoiseksi niin, että ihmisen olemassaolo voi sitä kuvastaa, missä olosuhteissa tahansa. Vapaasti yhdestä vertauksestaan: Jos Jumala on arkkitehtina ”ihanan kirkon”, täydellisen ihmisen suunnitelmassa niin kaikenlaiset olennot ja voimat, ja korkeimpina apuina enkelijoukot hänen ympärillään omien tehtäviensä kautta luovat ja tekevät hänen suunnitelmansa eläväksi ja todelliseksi. Ja toisesta kohtaa, tähän liittyen: Jos jumalallinen suunnitelma sellaisenaan valaisisi vielä kehittymätöntä ihmiskuntaa niin ei ihmiskunta kykenisi mihinkään muuhun. Suunnitelman saapuminen enkelijärjestöjen läpi tekee kehityksen mahdolliseksi. - Se on asteittaisuuden laki.
Tullaan juurirotuihin, joita on seitsemän, ja enkelijärjestöjen vaikutuksiin niissä. Ensimmäinen saa valonsa ensimmäiseltä pääenkeliltä. Kun seuraava enkeli kääntyy niin paljon, että seuraava väri valaisee ihmiskuntaa, niin tulee seuraava juurirotu. Sitten alkaa kolmas väri jne. Ei ihmiskunta heti saa kaikkia sen rodun ominaisuuksia, vaan juuriroduilla on alarotuja, vastaten alempain enkeleiden järjestöjä. Myös ne valaisevat eri väreillä kunkin suuremman järjestön ihmiskuntaa. P.E. myös toteaa, että vaikka juurirotujen kehitys tapahtuu vain vähitellen se tapahtuu säännöllisesti ja matemaattisen tarkasti. – ”Tältä pohjalta tulee ymmärrettäväksi myös se, kuinka voidaan profetoida.”
Opetuksensa jatkuu, tässä pääkohdin edeten: Koska enkelijärjestöt ovat näkymättömässä maailmassa aikakausien vaihtelut tapahtuvat siellä ensin. Muutokset koskevat ihmisiä aluksi sielullisina olentoina, ja näkyvät vasta viimeiseksi fyysisessä maailmassa. Sitä mukaa kun ihmiset kehittyvät kehittyy ihmiskunta. Aletaan myös tuntea muutokset ja ottaa niitä vastaan. Uusi alarotu syntyy näkymättömässä maailmassa kun uusi alajärjestö, enkelijärjestö kohtaa vaikutuksillaan ihmiskuntaa. Toiset saavat silloin ajatuksia, tunteita ja salaista vaikutusta enemmän kuin toiset. He tuntevat sielussaan tulevansa seuraavaan alaluokkaan ja alarotuun. Ja kykenevät fyysisestikin alkamaan sitä.
Tuollainen muutos oli Ervastin mukaan tapahtunut tässä viidennessä juurirodussa, sen viidennessä alarodussa, silloisesta ajankohdasta katsoen joitain vuosikymmeniä sitten. Hän sanoo: ”Uusi alarotu on syntynyt näkymättömässä maailmassa, ja ihmiskunta on alkanut valmistaa tilaa kuudennen alarodun syntymiselle fyysisessä maailmassa. ” Ja kertoo sen näkyvän myös siinä, että on alettu tuntea levottomuutta ja tyytymättömyyttä, huomattu, että tämä sivistys on huono. Samalla kun otetaan vastaan ja assimiloidaan sieluunsa sitä uutta, joka on näkymättömyydessä tapahtunut. Näin valmistaudutaan löytämään kuudetta sivistystä. ” Ja vielä hän lisää, että monet kymmenet tuhannet sielut ihmiskunnassa tuntevat, että ne eivät kuulu tähän viidenteen vanhaan sivistykseen.
Poimitusti, seuraten P.E.:n pohdintaa: Tunne vaihtumisesta, uuden ajan lähestymisestä ohjaa ihmisiä linjaamaan odotuksensa myös erilaiset ennustukset huomioiden. Toiset ovat sitä mieltä, että onnellisempi aika on tulossa, kun taas toiset, että nyt juuri tuleekin suuria vaikeuksia; sotia, tauteja, kurjuuksia.. Ja jos esimerkiksi sota on edeltä käsin nähty uskotaan, että se on Jumalan tahto. Joudutaan tuskaan, jossa halutaan ikään kuin ajaa itsestään ulos jotakin. Ja vaikka ihmiskunnan aura uuden ajan koitteessa tuleekin uutta valoa täyteen, niin siihen tunkeutuu myös paljon pelkoja, ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita. Ja vaikka todelliset näkijät, varoittajat, yrittävät selittää ihmiskunnalle, minkälaista aikaa kohti todellisuudessa mennään niin heidän ääntään kuullaan harvemmin eikä välitetä ottaa kiinni siitä sanomasta, joka uutta aikaa ennustaa. Niin Ervastinkin aikaan synkät ainekset kerääntyivät astraalitasoille pyrkien sieltä fyysiseen maailmaan, ja ennustukset pääsivät toteutumaan.
Ervast tähdentää, että valo kuitenkin on voittanut ja fyysisessäkin maailmassa alkanut uusi aika silloin kun madame Blavatsky pani alkuun teosofisen liikkeen. Silloin kirkastui se tunnuslause, joka kuvaa kuudetta sivistystä: veljeys. Se on myös maailman ”tuomio”, sen tähden, että se valo, joka nyt paistaa tuon uuden enkelijärjestön läpi, on veljesrakkaus. Teosofia on oleva ihmisten yleisen veljeyden ydin.
Vielä Ervast luonnehtii, että uusi aika, joka kulkee rakkauden merkeissä, on naisellinen aika. Enää ei saa vallita miehellinen alempi järki, joka laskelmoi mitä minä voitan tällä. Olipa mies tai nainen, muututaan sillä tavoin tavoin ihmisinä, että sallitaan veljeyden ja rakkauden ja kaikkien naisellisten tunteiden ja näkökohtien vaikuttaa elämässämme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti