Pirjo Rossi: KALEVALA PYHÄNÄ KIRJANA 2.runoelma (Pekka Ervast: Kalevalan avain 1.osa/ Kalevala pyhänä kirjana)

2.runoelma

Jatkan nyt järjestyksessä runoelmiksi muovaaviani Kalevalan avaimen ensimmäisen osan lukuja. Tuon ensimmäisen osan nimi on - ”Kalevala pyhänä kirjana” , samanniminen on sen toinen lukukin.

KALEVALA PYHÄNÄ KIRJANA

Hän kysyy onko mahdollista
luoda määritelmää pyhästä kirjasta?
On vastauksensa myönteinen
edellytyksin
ei määritelmä voi olla mekaaninen.

On kaksi katsontakantaa
jotka erilaisuudestaan huolimatta
toisiaan kädestä ottavat
niin että molemmat ilmoittavat
ihmisen tietopiirin jo liikkuvan laajassa mittakaavassa
niin aineellisessa kuin psykologisessa maailmassa
ja toisaalta
molemmat rajoja ihmisen tiedolle asettavat
kun julkistavat
ei kykene ihminen kuoleman arvoitusta ratkaisemaan
ei näkymätöntä maailmaa tutkimaan
eikä Luojaa elämän antajaa
kasvoista kasvoihin kohtaamaan.

Ensimmäisen mukaan
ei olisi sellainen myöskään suotavaa
toinen taas selittää
ei ole mitään tutkittavaa
jolloin ensimmäinen ehdoin tahdoin
silmänsä peittää
toinen käteensä valtikan heittää ennen aikojaan
ja samalla tyhjyyteen rientää
kuolemalta kun elämän kieltää.

Vaan jos on myönteinen avarakatseinen
nöyrä ja vapaamielinen
on helppo myöntää -
voi tieto hyvinkin kauemmas kantaa
kuin ajatus jokapäiväinen
ja kun vielä muistaa
on siihen kutsu ja mandaatti
sillä luonnostaan ihmisen henki kaikkea tutkii
myös Jumalan syvyyden
kirjoittaa apostoli.

Niin kuin on tehtykin
ovathan joka kansassa olleet runoilijansa
profeettansa ja ajattelijansa
jumalanpoikansa vapahtajansa
henkiseen kasvuun tietä avaamassa
ja jos Jeesuksesta tehtiin Jumala
hän itse tahtoi itseään ihmisen pojaksi kutsua
jos taas Jeesuksen olemassa oloa epäileminen
ei Buddhan elämää ole kieltäminen
ja Buddha myös sanoi
seuratkaa minua
tiedän totuuden.

Kun on silmäimme eessä
näiden suurten tietäjäin elämä
kuinka voisikaan heidän tietojaan epäillä
ja silti on lupa sanoa - ehkä he tiesivät vaan
ja edelleen kysyä mahtoivatko he jättää
tietämisestään todistajaa?

Kysymys pyhien kirjojen äärelle johtaa
Ervast muistuttaa
ne todistuskappaleita ovat niissä viisauden tie.
Entä miten siihen taas todisteet kerää?

Totuutena sen ihminen itsessään kohtaa
kun hänessä tieto herää
ja samoihin kokemuksin ja samoihin päätelmiin vie.

Vielä saatetaan kysyä
kuinka sellainen tiedossa syveneminen
voisi näinäkin päivinä olla mahdollinen?
johon vastaus luonnollinen:
kulkemalla tietä jota pyhissä kirjoissa neuvotaan
ja yrittää tiellä pysyä.

Vaikka todistelu tää kehässä kulkee
on se kuitenkin looginen
sillä jos ihminen totuutta etsii
mukaan aikakautisen viisauden
koeteltujen neuvojen opetusten
hänet totuuden tietoon johdetaan
ja hän näkee itse
itse sen todistaa
onko kirja pyhä
osoittaako se tien
jonka kulku henkistä kasvuaan vahvistaa
tiedolla joka olemuksensa kaikkiin kerroksiin vaikuttaa.

Jos niin voi kokea
on siihen silloin kätketty kestävä hyvä
elämän sekä kuoleman viisaus syvä
ja koska ne viisaudet säilyvät
ajasta aikaan pätevinä
on tallentajina ollut viisaita tietäjiä.

Niinpä jos Kalevala nyt
pyhän kirjan mitat täyttäisi
missä merkityksessä sen ymmärtäisi?

Ei ainakaan niin - Ervast toteaa -
että joka lause tai sana kätkisi salaisuuden
sehän nousisi pohjalta taikauskon
tai inspiraatiosta mekaanisen oikeaoppisuuden
mutta mieli- ja ajatuskuvat
puhtaan muodon ja kirjailun verhoamat
jotka Kalevalan runoissa mieltä kohottavat
ja samalla syvältä koskettavat
ovat lähtöisin mysteerioista
jotka tuttuja ovat myös suurista uskonnoista
ja aina pyhistä kirjoista kumpuavat
mikä varmistaa
on Suomen kansassa asunut tietäjiä
ja jotta heitä on voinut syntyä
on kansalla ollut takanaan menneisyyttä
tietoa elämäntaitoa henkisyyttä.

Eikä tarvita enempi todistajia
ovat Kalevalan sankarit olleet suomalaisia
kuinka oisivat voineetkaan
muodon runollisen aito suomalaisen
mielikuville vieraille lahjoittaa
sen muistissaan säilyttäen?

Niinpä Kalevalan syntyä koskien
voi Ervastin sanoin vain todeta
tiedon kukan puhjenneen
maaperältä kansan sydämen ja mielen
ja sen ihanuudesta kertoneen
kansan oman kielen.

(Elämän tenho)

Suuri sydänkivi lähimetsässä

Lähivesiä