Pirjo Rossi: SAMPORETKI 2. Runoelma (Pekka Ervast Kalevalan avain/Samporetki/Pohjolan häät)

SAMPORETKI

2. Runoelma (Kalevalan avaimen mukaan)

POHJOLAN HÄÄT

Koettelemustensa jälkeen urotöistä selvittyään
Ilmarinen siis vihitään Pohjolan neitoon
se tarkoittaa
alemman minänsä yhdistymistä
sisäiseen tajuntaan korkeampaan minään
sinä hetkenä tietoiseksi käy hän itsestään
keskeneräisyydestään
mutta myös monadistaan jumalkipinästään.

Kun hän ennen vihkimystään
teoriaa jos jonkinlaista
elämästä rakenteli
saattoi kuitenkin se miten eli
kummuta pahuuden alamaista
jota ei itse juurikaan nähnyt
aavistanut tai ymmärtänyt

Aika ajoin kuitenkin aina heräsi
tällöin tilansa tiedosti
alkaen ihailla rakkauden voimaa
mut kohta taas entiseen palasi
alkaen mielessään vaalia vihaa ja kaunaa.

Mutta silloin kun ihminen on
vihitty korkeampaan minään
mikään viha ei viihtyä voi sydämessään
hän kokee syvän osallisuuden
tajutessaan joka ihmisen sielussa
asuvan saman jumalallisuuden
ja hän kuulee sisässään äänen tietäjäihmisen
on rakkaus ainoa elämänlaki
tuntee vapauden ilon ja nöyryyden
ja näkee sen mitä pitkään haki
elämän tarkoituksen.

Se alku on kuitenkin vasta
ei voi lakata oppimasta
jatkuvasti on voitettavaa
mutta ikuisen yhteyden Jumalaan on hän löytänyt
niinpä rakkautta lämpöä
kaikkia kohtaan huokuu hän nyt
sen runokin osoittaa
ja pian muuttavat toisiinsa vihityt
yhteiseen kotiin Kalevalaan
Ilmarisen päivätajuntaan.

On Ihminen autuaan onnellinen
uudesta elämästä
kunnes kohtaa käänteen
korkeampi minänsä häviää näkymästä
tätä kuvaa Kalevala
Pohjan neidon kuolemaksi
ja surua Ilmarisen varsin mittavaksi.

Ja vaikkei hän kauas joudukaan Jumalasta
voi ikävänsä ja intonsa välillä sumentaa
estää havaitsemasta
johtaen erehdyksiin joista koituu taas oppimista
kärsimysten ja murheiden kautta kulkemista.

Ei ihme jos tahdomme kysyä -
eikö luonto aseta ihmisen näin
samaan kosintaretkeläisen asemaan
jossa jo ollut oli
kuin alusta alkaen puhdistumaan
eikö se olisi taaksepäin menoa kehityksen
ulkopuolella elämän järjestyksen
ja miksi kaikki ponnistukset
kaikki voitot saavutukset?

Sokeasti ei luontoa voikaan puolustaa
aina kuolemassa ihminen jotakin menettää
niin kuin uni se katkaisee työskentelyn
heittää loitomma langan pään
jo vaivoin löydetyn
näin on kuitenkin laki
vaiheittaisuuden ja ajoittaisuuden
eikä ihminen voi siihen vaikuttaa
tätä seikkaa painottaa Kalevalakin.

Mutta on myös huomioiminen
oli Pohjan neidon omakseen voittamisen
edellytyksenä ollut Sammon takominen
tämä merkitsee että Ilmarinen
oli jo aiemmin päässyt sisätajuntaan
näkymättömään maailmaan
päivätajunnassaan
Pohjolaan joutuessaan
ensin Väinämön toimesta
myöhemmin omilla taidoillaan
jonka vuoksi ei voi ohittaa
Sammon taonnan mystillispsykologista merkitystä
ennen vihkimystä.

(P.R : Elämän tenho)