Pirjo Rossi: SAMPORETKI 6. Runoelma (Pekka Ervast Kalevalan avain/Samporetki/Venematka)

SAMPORETKI

6. Runoelma (Kalevalan avaimen mukaan)

VENEMATKA

Alussa Väinämöinen siis suostuu
pyyntöön tehdä Pohjolan retki maitse matkaten
luonnollinen on syy
miksi Ilmarinen suhtautuu mereen epäillen
vastikään on tehnyt hän matkoja Pohjolaan
sisätajunnan salattuun maailmaan
unitajunnan avulla
ja matkoista koitunut huolta ja harmia
mutta kokisi sinänsä paremmaksi noin edetä
jotta säilyttäis päivätajuisen minänsä
maaruumiissa fyysisessä
ja kun nyt arvelee
Väinämöisen tarkoittavan merimatkalla -
on päivätajunnastaan luovuttava
ja toisaalta unitajuntaan vaaralliseen turvauduttava
ei ihme jos puuttuu rohkeutta.

Menevät ratsain ravia
tapaavat purren itkemässä
hyödyttömyyttänsä hytimessä
siitä Väinämöinen päättelee
kohtalon sormen puuttuneen
matkan veneellä jatkumiseen
sen vesitse taittumiseen.

Tällä episodilla Kalevala tahtoo kuvata
heräymystä Sepon tajunnassa
kuinka käsityksensä Sammon hausta
muuttuvat laajentuvat
ja kuinka myös unimaailma
näyttäytyy uudessa valossa.

Veneen valitus on
kuin heräävän muistin ääni sielussaan
se pyytää luottamaan
ei vain unitajuntaan vaikka vanha se on
eikä päiväjuntaan pelkästään
jonka ihminen saa joka kerran
maan päälle syntyessään
vaan tajuntaan sisäiseen
johon kaikki tajunnat uppoaa
kuin meren syvyyteen
ja vaikka tuo tajunnan väline
joka on nyt tarjona
veneen muodossa
onkin kotoisin unimaailmasta
ei ole se vaarallista
siinä vaara on ainoastaan
jos päivätajunnan unimaailmaan tahtoo siirtää
kun sitä vastoin on mahdollista ja suotavaa
unitajunnan maailman vähitellen
herätä henkiin päivätajunnassaan
ja siihen suotuisat reittinsä piirtää.

Jo alkaa Ilmarinen muistaa
on hänellä takanaan valtava kokemus henkinen
Pohjolan häät ja Pohjolan impeen liittyminen
ja hänessä herää luottamus voimiinsa
ei tarvitse pelätä tarttua toimiinsa
ei tajuttomuutta heittäytyessään
salatajunnan huomaan
ei tyhjää avaruutta tai pohjattomuutta
päivätajunnan takana
vaan suurempi syvempi tietoisuus
tuttu ennestään
millä muulla keinoin vois Sampoa tavoitellakaan
päivätajunta yksin ei kykene sitä rakentamaan
sisältä sekä ylhäältä päin
on aurinkoruumis rakennettava
sen siemenen kasvavan kehittyvän
jo ollessa valmiina
myötä aiemman vihkimyksen
tietoiseksi tulleena.

Enää ei ole Ilmarisen vastustaminen sisintä ääntään
sen kautta nostaa päätään ja puhuu
viisaus Väinämöisen
niinpä nyt venettä vesille lykkäämään ryhtyy
jolloin Lemminkäinenkin matkaan yhtyy.

Laulaa Väinämöinen veneen täyteen väkeä
ei liikkuvaa tai tavallista
vaan olentoja näin luotuja
taikavoimin tilaan tuotuja
jonka vuoksi eivät saa liikkeelle venettä
vasta kun Ilmarinen istui soutamaan
lähti puinen pursi kulkemaan.

Niin tottuu Ilmarinen käyttämään
uutta tajunnan välinettään
vesiruumistaan
tunteista muovailtua
rakkaudesta luotua
ensimmäistä Sammon muodostumaa
viittaahan vene ja vesi
tunteitten unimaailmaan.

Vaan minkä tähden on valittu vene symboliksi
eikä olentoa elävää?

Hienolla tavalla osoittaa venesymboli
puhdistuneista tunteista kysymys oli
Ihmisessä vielä oma tunnetahtonsa eli
kun taas eloton esine vene
omistajansa palveli sekä mukaeli.

Ja paljous ihmismäisten olentojen
veneen teloilla istuvien
kuvaavat toisaalta vesiruumiin kykyjä sekä aisteja
joilla on mahdollista
tunteitten unimaailmaa tutkia
ne aistit ovat kaikkiallisia
niitä on joka puolella
koko keho on yhtä aistinta
niinpä ihminen tutkii
joka osallaan joka solullaan
yhtä aikaa koko ruumiillaan
unten ja tunteiden maailmaa.

Kuta enemmän ihmisen ajatukset ja tunteet puhdistuvat
sitä vähemmän niiden muodot
pelottavain eläinten hahmoja muistuttavat
sen sijaan kukkien ja kasvien
vieläpä kuvioiden geometristen
kuten tapahtui Kalevalassa aikana kosintaretkien.

Ainoastaan harvoissa tapauksissa
vihkimättömän ihmisen ajatus
ihmisen muotoon pukeutuu
näin kuitenkin tapahtuu
jos ajatuksensa suurella rakkaudella
johonkin läheiseen kohdistuu
tahtoen jotakin tälle ilmoittaa
silloin ajatus itsensä näköinen
luokseen lähtee
ja läheisen tavoittaa
mutta ajatukset tietäjäin aina
jos he niin tahtovat
ihmisen muotoon pukeutuvat.

Ja minkätähden?
On ihmisen muoto myös symboli
joka kuvaa itsetietoista ajatusta ja järkeä
jos tietäjällä on oppilaalleen viesti tärkeä
hän lähettää tälle ajatuksen
joka toimii tietäjän näköisenä
olentona elävänä suorittain tehtävänsä
sitten takaisin palaten
ja jos tietäjä tahtoo jostain asiasta selvyyden
hän lähettää ajatuksen selvyyttä hakemaan
ja ajatus palaa luokseen tieto mukanaan.

Kun vesiruumiin kykyjä sekä aisteja
kuvataan ihmisen näköisiksi
se merkitsee
niitä kehitetään itsetoimiviksi ja itsetietoisiksi
on aivan kuin kyky jokainen
sisällyttäisi minän päivätajuisen
niin laaja ja monipuolinen
aivotoimintaan fyysiseen verraten
on tajunta veneen unimaailmojen.

Myötä noiden kykyjen sekä aistien organisoitujen
hän pääsee tutkimaan
tajuntaansa sisäistä
jota nyt vedeksi kutsutaan
sekä vastaavaa kosmosta
myös näkyjen muodossa
mitä tapahtuu ihmissielussa
sen erilaisissa tunnetiloissa
elämässä ja kuolemassa tuonelassa ja taivaassa
mutta niin kuin Kalevalan runossa kuvataan
nuo kyvyt sinänsä eivät saa venettä liikkumaan
yksin Ilmarinen ja ihminen
on hallitsija ja käyttäjä sen
vain hänen soutaessaan
vene liikkuu ja sisäiset tutkijat herää
Väinämöisen omantunnon ja viisauden pitäessä perää.

Ja sen tähden liittyy
seurueeseen myös Lemminkäinen
koska Ilmarisen muistot vihkimyksestä heräävät
kokemuksia Pohjolan häistä
eri elämäin varrelta keräävät
ja kaiken sen kautta ikään kuin uudestaan
yhtyy tunneminäänsä korkeampaan
jota Lemminkäinen nyt edustaa.

(Pirjo Rossi: Elämän tenho)